RAMK Kielikeskuksen kehittämishankkeen päätösseminaari 16.12.2009
Ohjelma
9.00 – 9.15 Avaussanat
Opetustoiminnan kehitysjohtaja Outi Hyry-Honka, RAMK
9.15 – 10.00 Sosiaalisen median mahdollisuudet kieltenopetuksessa
Outi Kähkönen, RAMK/Kielikeskus
10.00 – 10.45 Second Life ja sen mahdollisuudet kielten ja viestinnän opetuksessa
Veikko Kärnä, RAMK
11.00 – 11.45 Kokemuksia LearnLincin käytöstä kieltenopetuksessa
Marko Mehtälä, Kemi-Tornion AMK
12.30 – 13.30 Kielen ja ammattiaineen integrointiesimerkkejä
Integroinnin valtakunnalliset periaatteet
Yliopettaja Marjatta Huhta, Metropolia AMK
13.30 – 13.35 Kielikeskuksen kehittämishankkeen taustoja
Ritva Ala-Louko, RAMK
13.35 – 13.55 Englannin aktivoinnin verkkomateriaali
Ulla Lajunen-Tuokko, RAMK/Kielikeskus
Minna Väyrynen, RAMK/Kielikeskus
13.55 – 14.15 Ruotsin aktivoinnin verkkomateriaali
Tiina Kiuru, RAMK/Kielikeskus
Pia Rajaniemi, RAMK/Kielikeskus
14.45 – 15.05 Englanninkielisen opinnäytetyön ohjauksen verkkoympäristö
Ritva Ala-Louko, RAMK
Outi Kähkönen, RAMK/Kielikeskus
15.05 – 15.25 Viestinnän verkkomateriaali
Tuija Hyvönen, RAMK/Kielikeskus
15.25 – 15.45 Viestinnän integrointikokeilu
Arja Issakainen, RAMK/Kielikeskus
15.45 Seminaarin päätössanat
Kielikeskuksen päällikkö Ritva Ala-Louko, RAMK
Seuraava teksti on muokattu Tuija Hyvösen kirjoittamasta raportista.
Taustaa
Rovaniemen ammattikorkeakoulun Kielikeskuksen kehittämishanke alkoi tammikuussa 2009. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää toimintatapoja kielten ja viestinnän opetuksen ja ammattiaineiden opetuksen integrointiin, tuottaa verkkomateriaaleja etä- ja monimuoto-opetukseen sekä luoda verkkoympäristö englanninkielisten opinnäytetöiden ohjaukseen.
Kehittämishankkeessa toimi viisi työryhmää. Englannin kielen aktivoinnin verkkomateriaalia tekivät Ulla Lajunen-Tuokko ja Minna Väyrynen, ruotsin kielen aktivoinnin verkkomateriaalia Tiina Kiuru ja Pia Rajaniemi ja viestinnän verkkomateriaalia Tuija Hyvönen. Integrointikokeiluja tekivät Arja Issakainen ja Veijo Lievonen. Englanninkielisen opinnäytetyön verkkoympäristöä ja opasta suunnittelivat Ritva Ala-Louko, Outi Kähkönen ja Ulla Kangasniemi.
Työryhmille verkkotyökalujen koulutuksesta ja niiden käytön ohjauksesta vastasi Outi Kähkönen. Koulutuksia järjestettiin viisi kertaa syksyn 2009 aikana. Lisäksi Outi opasti työryhmien jäseniä henkilökohtaisesti tarvittaessa.
Päätösseminaari Kielikeskuksen kehittämishankkeen päätösseminaari Kielten ja viestinnän opetus murroksessa – uusi teknologia ja integrointi järjestettiin Rovaniemen ammattikorkeakoululla keskiviikkona 16.12.2009 klo 9.00 – 15.45. Paikalle oli kutsuttu aiheeseen liittyviä luennoitsijoita, työryhmien jäsenet sekä ammattikorkeakoulun henkilökuntaa.
Sosiaalisen median mahdollisuudet kieltenopetuksessa
Outi esitteli sosiaalisen median mahdollisuuksia kieltenopetuksessa. Hän näytti yleisölle esimerkkejä sosiaalisen median käytöstä kurssilla Intercultural Communication in Finland. Wiki-alustalla toimivalla kurssilla oli käytetty muun muassa galleriaa, englanninkielisiä uutisia, kuvia ja Hot Potatoes –tehtäviä. Esityksen aikana esiteltiin myös blogin perustamista, benchmarkkausta sekä verkostoitumista. Erityisesti hyviä käytännön vinkkejä olivat esitellyt valmiit sosiaalisen median materiaalit verkossa: erilaiset äänitteet, videot, kuvapankit, sosiaaliset kirjanmerkit, blogit, RSS-syötteet ja niin edelleen.
Outi antoi myös kielten ja viestinnän opettajille ideoita, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää opetuksessa. Hän rohkaisi kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi hän antoi vinkkejä Optiman ja sosiaalisen median yhdistämisestä. Kuitenkin hän myös muistutti yksityisyyden suojasta ja tekijänoikeuksista.
Second Life ja sen mahdollisuudet kielten ja viestinnän opetuksessa
Veikko Kärnä esitteli yleisölle virtuaalimaailma Second Lifea ja sen mahdollisuuksia kielten opetuksessa. Esityksen aikana tutustuttiin käytännössä RAMK:n ja muiden korkeakoulujen virtuaalimaailmaan: miten hahmot toimivat ja liikkuvat sekä mitä kaikkea virtuaalimaailmasta löytyy.
Esimerkkinä kielten opettamisesta Veikko esitteli English Villagen ja pohti samalla toteutuksen mahdollisuuksia. Hänen mieltään kielten opetuksessa avatar suojaa ujompia opiskelijoita ja voi saada opiskelijat rohkeammin puhumaan. Veikko antoi myös muutamia käytännön esimerkkejä, joissa Second Lifea voisi käyttää: kansainvälisessä yhteistyössä, vaihto-opiskelussa tai kouluyhteisöjen yhteistyössä.
Lopuksi Veikko kertoi lyhyesti omia kokemuksiaan Second Lifen käytöstä. Opiskelijat olivat vastustaneet virtuaalimaailman käyttöä. Syynä lienee ollut joko kielitaidon puute tai tekniset ongelmat. Second Life rasittaa näytönohjainta ja vaatii uuden koneen toimiakseen.
Kokemuksia Learn Lincin käytöstä kieltenopetuksessa
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Marko Mehtälä esitteli kokemuksiaan Learn Lincin käytöstä kieltenopetuksessa ja esiintyi yleisölle Learn Lincin välityksellä. Learn Linc –opetus oli otettu KTAMK:ssa käyttöön jo vuonna 2003 julkishallinnon tradenomikoulutuksessa aikuisille.
Marko esitteli erilaisia toteutustapoja Learn Linc –opetuksessa: täysin etänä tapahtuvaa opetusta, rinnakkaismallia sekä koululta koululle/kouluille tapahtuvaa opetusta. Täysin etänä tapahtuva Learn Linc –opetus on opettajalle yksinkertaisin ja helpoin tapa, koska se on pedagogisesti ja teknisesti kevyin vaihtoehto. Rinnakkaismallissa opettaja on luokassa ja opiskelijat voivat olla joko luokassa tai kotona seuraamassa opetusta. Tämä tapa on haastavin tapa, koska opettajan on oltava hyvä selostaja ja muistettava koko ajan opiskelijoiden tasavertaisuus opetuksessa. Koululta koululle/kouluille tapahtuvassa opetuksessa opettaja on luokassa ja opiskelijat toisella koululla. Tämä vaihtoehto on yhtä vaativa kuin edellinen tapa. Tätä vaihtoehtoa perustellaan taloudellisilla syillä: ei ole omaa opettajaa, matkat ovat pitkät tai opiskelijoita on vähän (esimerkiksi harvinaiset kielet).
Marko kertoi myös ideoita Learn Linc –istuntojen monipuolistamiseen: esimerkiksi pienryhmätyöskentely ja nauhoitukset. Lopuksi Marko analysoi omia kokemuksiaan Learn Linc –opetuksesta. Hänen mielestään Learn Linc vaatii aina teknistä tukea. Äänet eivät aina toimi – kuitenkin äänen laatu on tärkein piirre Learn Linc –opetuksessa.
Kielen ja ammattiaineen integrointiesimerkkejä
Integroinnin valtakunnalliset periaatteet
Metropolia AMK:n yliopettaja Marjatta Huhta esitteli käytännön esimerkkejä tuotantoaloilta kielen ja ammattiaineen integroinnista. Marjatan mielestä integroinnissa ratkaisevaa on oikeiden ihmisten yhdessä työskentely sekä ihmisten avoin mieli integrointia kohtaan. Ei ole järkevää integroida kaikkea, vaan jakaa kokonaisuudet kompetensseihin ja yhdistää osa kompetensseista. Marjatta suositteli kaikille integrointia, sillä hänen mielestään se on fantastinen mahdollisuus opetuksessa. Vaikka integroinnissa onkin paljon ongelmia, esimerkiksi arvioinnissa on molempien opettajien tuki.
Opiskelijoiden positiivisia kokemuksia integroinnista olivat muun muassa tiimityö, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, opettajan ja opiskelijoiden yhteistyö sekä hyvä ilmapiiri. Negatiivisia kokemuksia integroinnissa olivat aikataulun pettäminen, tentin puuttuminen ja se, että aika painottuu projektissa yhteen asiaan.
Marjatta esitteli ideoitaan siitä, mitä voi integroida kielten ja ammattiaineen välillä. Esimerkiksi integroitavia ovat erilaiset kirjoitettavat raportit (tutkimukset, tiivistelmät), presentaatiot, neuvottelut, seminaarit sekä luennot.
Vieraan kielen ja ammattiaineen integroinnin edellytyksiä ovat asiantuntijuuden periaate, kielitaidon tason vaatimus, opettajan työaikasuunnitelman toteutuminen sekä vieraan kielen opetussuunnitelman vaatimukset.
